Hangon kaupunki

Meren ympäröimä Hanko on Suomen eteläisin kaupunki. Hangon kaupungissa sijaitseva Itäsatama on Suomen suurin vierassatama.

Tietoa Hangon kaupungista

Perustettu	1874
Väestö	9 823 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	118,64 km2
Maapinta-ala	117,46 km2
Vesipinta-ala	1,18 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	83 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	18,75 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,70 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Tom Axberg
Kotisivut	www.hanko.fi

Hangon sijainti

Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta

Hangon historia

Hauensuoli Hangon alkuna

Hangon dramaattinen ja jännittävä historia on läheisesti kietoutunut merenkulkuun. Satamapaikkana Hankoniemi mainittiin ensimmäisen kerran 1200-luvun lopussa. 1400-luvulta lähtien käytettiin satamana Hauensuolta, kapeaa salmea kahden saaren välissä eteläisimmän kärjen edustalla.

Saarten kallioihin ovat merenkulkijat hakanneet nimensä ja vaakunansa suotuisampia tuulia odotellessaan. Kallioilla on runsaat 640 rekisteröityä kaiverrusta 1500-luvulta lähtien. Hauensuoli kuuluu nykyään Hangon suosituimpiin nähtävyyksiin, ja kesäisin sinne järjestetään päivittäisiä risteilyjä.

Hankoniemi sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla ja onkin sen vuoksi ollut monien taistelujen näyttämönä. Jo 1600-luvulla niemen kärjessä kannettiin tullia ja sinne rakennettiin pieni skanssi. Varsinaisia linnoituksia ruotsalaiset ryhtyivät rakentamaan niemelle 1700-luvun lopulla, jolloin kolme Hangon ulkopuolista saarta linnoitettiin. 1910-luvulla linnoittajina olivat venäläiset ja Hankoniemen varustus oli osa Pietari Suuren merilinnoitusta.

Satama- ja kylpyläkaupunki

Hangon satama otettiin käyttöön rautatien valmistuttua vuonna 1873, ja se toimikin pitkään Suomen ainoana talvisatamana. Hanko sai kaupunkioikeudet vuonna 1874. Rautatien valmistumisen myötä syntyi myös Hangon kylpyläkaupunki.

Kylpyläpuiston huvila-alue rakennettiin 1800—1900-luvun vaihteessa. Huvilat edustavat koristeellista puuarkkitehtuuria, ja niitä suunnittelivat tunnetut arkkitehdit. Huviloihin majoitettiin kylpylävieraita, jotka oleskelivat Hangossa usein koko kesän. Kylpylä sai pahoja vaurioita jatkosodassa, jonka jälkeen se purettiin. Viehättävä Kylpyläpuisto on pidetty nähtävyys, ja osa rakennuksista toimii vielä tänäkin päivänä pensionaatteina ja ravintoloina.

Hangon silmä hyvästeli siirtolaiset

1800- ja 1900-luvun vaihteessa noin 400 000 suomalaista lähti siirtolaisiksi. Heistä noin 250 000 lähti Hangon kautta Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan onneaan etsimään. Heidän matkansa alkoi höyrylaivoilla, jotka kuljettivat Englantiin senaikaista tärkeää vientituotetta, voita.

Hangossa on nykyäänkin jäljellä monia muistoja siirtolaisajasta ja niemeä vartioi yhä "Hangon silmä", Russarön majakka, jonka tuike oli lähtijälle viimeinen tervehdys synnyinmaasta.

Talvisodan jälkeen Suomi luovutti Hankoniemen Neuvostoliitolle tukikohdaksi. Jatkosodan alkaessa rintamalinja sijaitsi Lappohjassa ja verisiä taisteluita käytiin sen lisäksi niemeä ympäröivillä saarilla. Joulukuun 1941 alussa Hanko valloitettiin takaisin, ja evakossa olleet hankolaiset palasivat jälleenrakentamaan sodan runtelemaa kaupunkiaan.

Kaupungin kehityksen tukipilareiksi muodostuivat teollisuus, satama ja matkailu, jotka vielä tänäkin päivänä muodostavat elinkeinoelämän perustan.